Taalerin pääomarahastot yhdistävät yksityiset sijoittajat ja pääomaa tarvitsevat liiketoiminnat.
Pääomarahastojemme avulla tarjoamme ainutlaatuisen tavan sijoittaa hankkeisiin, jotka ovat aikaisemmin olleet mahdollisia vain suurille instituutioille. Pääomasijoittaminen eroaa muihin arvopapereihin sijoittamisesta muun muassa pääoman aktiivisuuden, määräaikaisuuden ja likviditeetin osalta. Taalerin pääomarahastoissa sijoituskohde on etukäteen tiedossa ja asiakas itse päättää, mihin konkreettisiin kohteisiin hän haluaa tulla mukaan. Omistuskohteissamme toimimme aktiivisena ja arvoa luovana omistajana. Viestimme ja raportoimme asiakkaillemme kohteiden kehityksestä säännöllisesti.

TUULI

    Tuulivoiman rakennustahti oli Suomessa vuoden 2015 aikana huima, ja tuulivoimatilastot olivat monelta osin ennätykselliset. Uutta tuulivoimakapasiteettia rakennettiin 379 MW ja yhteensä noin 700 miljoonan euron investoinnit toivat Suomeen kaivattua pöhinää, vaikka tuulivoimalat hiljaisia ovatkin. Sama tahti jatkuu myös 2016. Tukijärjestelmiin tehdyistä lakimuutoksista huolimatta tuulivoiman rakentaminen tulee jatkumaan vahvana 2016–2017. Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite täyttynee hieman ennakoitua aiemmin eli jo vuoden 2018 alussa.

    Suomessa tuulivoimahankkeet työllistävät ja osaaminen kehittyy koko ajan. Myös tuulivoimateknologian kehittymisen ansiosta tuulivoiman kilpailukyky on jatkuvasti parantunut, joten sen vaatima tukitarvekin on uusien investointien osalta laskenut. Suomessa tuulivoimarakentaminen työllistää tällä hetkellä 4 000–5 000 henkilöä. Työllistämisvaikutukset ovat jopa 11 000 henkilöä vuoteen 2020 mennessä. Lukuihin on sisällytetty hankekehitys, rakentaminen, huolto ja kunnossapito sekä tuulivoimakomponenttien valmistus.

    Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman selvityksen mukaan noin 60 prosenttia tuulivoimainvestointeihin käytettävästä pääomasta jää Suomeen. Osuus on jo nykyisellään merkittävä. Suomeen luotu kotimarkkina mahdollistaa merkittävän kotimaisuusasteen parantamisen sekä uusien innovaatioiden ja yritysten syntymisen.

    Taalerin tuulirahastot ovat rakentaneet Suomeen yli 160 MW tuulivoimaa. Kokonaisinvestoinnit ovat noin 300 miljoonaa euroa. Investoinneista 75 prosenttia valmistui vuonna 2015. Kova investointitahti jatkuu myös vuonna 2016, jolloin on tarkoitus ottaa käyttöön lähes 100 MW uuttaa kapasiteettia. Noin 200 miljoonan euron investoinnit lisäävät Suomen elinvoimaa. Vuoden 2015 lopussa Taalerin tuotannossa tai rakennusvaiheen loppuvaiheessa olevat tuulihankkeet ovat:

    • Ii, Myllykangas – 19 voimalaa, yhteensä 45,6 MW
    • Ii, Nyby – 8 voimalaa, yhteensä 19,2 MW
    • Ylivieska, Pajukoski – 7 voimalaa, yhteensä 23,1 MW
    • Alavieska, Kytölä – 6 voimalaa, yhteensä 19,8 MW
    • Kankaanpää, Kooninkallio – 9 voimalaa, yhteensä 27 MW
    • Ii, Myllykangas II – 3 voimalaa, yhteensä 8,4 MW
    • Honkajoki – 9 voimalaa, yhteensä 21,6 MW*

    Rakennusvaiheen alkuvaiheessa olevat hankkeet ovat:
    • Kantti, Karvia – 8 voimalaa, yhteensä 24 MW
    • Limakko, Perho – 9 voimalaa yhteensä 27 MW
    • Kivivaara-Peuravaara, Suomussalmi – 13 voimalaa yhteensä 39 MW

    *Syksyllä 2015 Tuulitehdas I myi Honkajoella sijaitsevan tuulipuiston Goodyields Capital GmbH:n ja Access Capital Partnersin hallinnoimille yhtiöille. Taaleri-konserniin kuuluva T3 Voima Oy vastaa tuulipuiston tuotannon valvonnasta ja ylläpidosta.



Taalerin metsistä riittäisi puuta

METSÄ

    Taalerin metsärahastot sijoittavat suomalaiseen metsään. Rahastot luovat metsän omistukseen mallin, jonka avulla asiakkaamme saavat mahdollisuuden omistaa palan suomalaista metsää ilman metsänhoitohuolia. Metsä mahdollistaa omistajilleen tasaisen kassavirran. Taalerilla on kaksi toiminnassa olevaa metsärahastoa sekä yksi rakenteilla. Metsärahasto I on valmis ja kooltaan runsaat 14 000 hehtaaria. Tiloja on ostettu lähes 37 miljoonan euron arvosta. Tämä metsärahasto on Suomen kymmenen suurimman metsäomistajan joukossa. Tiloilla on puuta yhteensä noin 1,6 miljoonaa kuutiometriä.

    Metsärahasto II omistaa 19,8 prosenttia Finsilva Oyj:n osakkeista. Finsilva Oyj omistaa reilut 130 000 hehtaaria metsää pääosin Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien alueilla. Metsärahasto III on rakenteilla. Tällä hetkellä se on noin 7000 hehtaarin kokoinen.

    Markkinoilla erityisesti öljyä tuottavien maiden kulutus heikkenee. Hintojen lasku kohtelee kuitenkin eri maita eri tavoin. Intia tuo paljon energiaa ja sen kansalaisia hintojen lasku hyödyttää. Jos jokainen intialainen lisää selluloosan kulutusta hygieniatuotteisiin, nestepakkauskartonkeihin, muihin kartonkeihin ja kaikkeen muuhun yhdellä kilolla vuodessa, kulutus kasvaa koko Äänekoskelle rakenteilla olevan jättimäisen biotehtaan tuotannon verran.

    Kiinasta on tullut parissa vuodessa suurin kuusisahatavaran vientikohteemme ja on todennäköistä, että vienti sinne kasvaa edelleen. Kasvu johtuu siitä, että suomalainen sahatavara menee huonekaluteollisuuteen, ei rakentamiseen. Viime vuonna vienti Kiinaan oli noin 600 000 kuutiometriä. Kiinan talouden valtavaa kokoa kuvastaa se, että jos se puumäärä olisi jaettu tasan kaikille kiinalaisille, jokainen olisi saanut kymmenen sentin lautapätkän ”kakkosnelosta”.

    Öljynviejämaista ja niistä riippuvaisista maista Egypti on hyvä esimerkki. Siellä ulkomaanvaluutan vähyyden vuoksi tuontia käytännössä rajoitetaan. Meille sillä on merkitystä, koska Egypti on suomalaisen mäntysahatavaran suurin vientikohde.

    Suomalaiseen metsäteollisuuteen investoidaan taas vahvasti. StoraEnso on äskettäin aloittanut Varkaudessa aaltopahvin pintakartongin, kraftlinerin, tekemisen. Tehdas on suuri, sen tuotantokapasiteetti on 390 000 tonnia vuodessa. Metsägroupin Äänekosken biotuotetehtaan rakennustyöt ovat käynnissä ja tehdas valmistuu 2017. Sen selluntuotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.



KIINTEISTÖT

    Kiinteistömarkkinoiden vuosi 2015 oli Suomessa yleisestä taloustilanteen heikkoudesta huolimatta vilkas. Pääomat ovat hakeutuneet muualta maailmasta tuottavampiin sijoituskohteisiin Eurooppaan ja erityisesti poliittisesti turvalliseksi koettuun ja korkeamman tuottotason Skandinaviaan. Suomeen ovat rantautuneet muun muassa ruotsalaiset, saksalaiset ja yhdysvaltalaiset sijoitusyhtiöt, jotka paikkasivat myös osaltaan kotimaisen eläkerahan sijoitusinnon kääntymistä ulkomaisiin kohteisiin.

    Myös kuluttajapuolen kotimaisilla asuntomarkkinoilla kysyntä on ollut nousussa. Asuntokauppojen kokonaismäärä kasvoi vajaat neljä prosenttia yli 100 000 kauppaan, ja niiden kokonaisarvo nousi yli 17 miljardiin euroon.

    Asuntojen keskineliöhintojen osalla pääkaupunkiseutu kasvatti eroa muuhun maahan hintojen noustessa vuoden aikana reilun prosentin, kun muun Suomen hintakehitys jäi vastaavassa ajassa nollaan. Vuokra-asuntomarkkinoilla nousu toteutui koko maan tasolla. Vanhoissa vuokra-asunnoissa kirjattiin tilastollisesti noin kolmen prosentin vuokrien nousu sekä pääkaupunkiseudulla että muualla maassa.

    Taalerin kuudesta asuntorahastosta kolme toiminnassa olevaa ovat rakennuttaneet tai teettäneet saneerauksen kohteisiin, jotka sijaitsevat pääkaupunkiseudulla Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella sekä Porissa ja Raumalla. Asuntokohteet sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien äärellä, yleensä lähellä raideliikennettä.

    Kolme rahastoa on jo myyty edelleen, ja sijoittajat ovat saaneet sijoitukselleen hyvän tuoton. Näiden rahastojen tuottotavoitteet ylitettiin ennakoitua lyhyemmässä ajassa, ja sijoittajat saivat 12–28 prosentin efektiivisen tuoton.

    Vuonna 2015 Taaleri perusti kaksi uutta kiinteistörahastoa. Kesäkuussa lanseerattiin tonttirahasto, jonka toiminta-ajatuksena on sijoittaa kasvukeskusten asuntorakentamisen tonttimaahan ja toimia vuokraisäntänä tonteille rakennettaville asuntoyhtiöille. Tonttirahasto tarjoaa erinomaisen tonttirahoituksen ja lunastusmahdollisuuden rakennusliikkeille sekä vuokra-asuntojen tarjoajille. Rahasto otettiin hienosti vastaan, ja se keräsi jo viime vuoden aikana yli sata sijoittajaa. Ensimmäiset kohteensa rahasto hankki heti vuoden 2016 alussa.

    Toinen Taalerin uusi kiinteistörahasto on elokuussa esitelty kiinteistökehitysrahasto, joka etsii jalostettavia kiinteistökohteita myytäviksi asunnoiksi tai kiinteistöiksi. Rahasto keskittyy pääkaupunkiseudun ja valikoitujen kasvukeskusten asuntotuotantoon sekä liikekohteisiin ja yhteistyöhankkeisiin.

    Rahasto teki ensimmäiset sijoituksensa, kun se kiinnittyi Helsingin Töölöön suunniteltuun Helsinki Garden -korttelikehityshankkeeseen kehitysvaiheen rahoittajaksi ja hankki tontin Helsingin Jätkäsaaresta uuden asuinkerrostalon rakentamista varten. Rahasto neuvottelee parhaillaan usean mielenkiintoisen kehityshankkeen toteutuksesta.



AFRIKKA

    Monet Afrikan yhteiskunnista ovat siirtymässä vahvan kestävän kasvun aikakauteen. Pääoman puute kuitenkin hidastaa kasvua erityisesti kiinteistösektorilla. Taalerin Afrikka-rahasto sijoittaa Itä-Afrikassa kiinteistökehityskohteisiin sekä toimii aktiivisesti mukana kohteiden hallinnoinnissa ja myynnissä yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa.

    Rahastomme neuvotteluasema on säilynyt erinomaisena, koska olemme yksi harvoja ulkomaisia instituutionalisia toimijoita kiinteistösektorilla. Olemme voineet valita sijoituskohteista parhaimmat erittäin hyvin ehdoin. Laaja paikallinen medianäkyvyys on auttanut huomattavasti sijoituskohteiden hankinnassa, vuokrauksessa ja erityisesti niiden myynnissä.

    Vuoden 2015 aikana Taalerin Afrikka-rahasto I sijoitti pääomansa. Rahasto on suljettu ja siihen kerättiin suomalaisilta sijoittajilta varoja yhteensä runsaat 50 miljoonaa dollaria (USD). Rahasto on Itä-Afrikan kanssasijoittamisen pioneeri ja alueen suurin toimija kiinteistösektorilla.

    Rahaston seitsemästä sijoituskohteesta kuusi valmisteltiin vuoden 2015 aikana ja rakentaminen aloitettiin. Kohteista yksi sijaitsee Ruandan pääkaupungissa Kigalissa, kaksi Mosambikin pääkaupungissa Maputossa sekä kolme Kenian pääkaupungissa tai sen liepeillä Nairobissa ja yksi Merun kaupungissa Keniassa.

    Kiambun piirikunnassa Nairobin talousalueella sijaitsevan kohteen lyhytaikainen siltarahoitus lunastettiin rahastolta suunnitellusti viime joulukuussa. Sijoituksen sisäisen koron sisältävä efektiivinen tuotto oli 54 prosenttia. Korko on poikkeuksellinen ja huomattavasti yli rahaston asettaman tavoitteen.

    Toinen rahaston Nairobin-kohteista on 80 prosenttisesti myyty jo rakentamisen alkumetreillä. Rahaston kohde Ruandassa on lähes valmis.

    Itä-Afrikassa laadukkaista toimitiloista ja erityisesti laatukriteerit täyttävistä asunnoista on niin suuri pula, että kysyntään ei pystytä vastaamaan vielä vuosiin suurellakaan rakentamisen määrällä. Hass Consult -kiinteistökonsulttiyrityksen mukaan esimerkiksi Kenian markkinat tarvitsevat 200 000 uutta asuntoa vuodessa, mutta viimeisellä seurantakaudella asuntoja rakennettiin vain 15 000 kappaletta. Asuntojen hinnat ovat nousseet jonkin verran viime vuosien aikana kysynnän kasvun ansiosta. Kenian asuntomarkkinat pyörivät kuitenkin lähes täysin oman pääoman varassa, eikä velkaa markkinoilla ole. Tämä estää äkkiliikkeet markkinoiden hinnoittelussa ja pienentää huomattavasti rahaston riskiä.

    Ensimmäisen Afrikka-rahaston myötä Taalerin brändi on muodostunut erittäin vahvaksi etenkin Keniassa. Kenian media on seurannut tiiviisti rahaston ja Taalerin liikkeitä markkinoilla ja vastaanotto sijoituksille on ollut erittäin positiivinen. Tämä auttaa Taalerin pääomarahastoja tulevaisuudessa sijoituskohteiden löytämisessä, analysoinnissa, vuokrauksessa ja myynnissä.

    Toimijoita on hyvin vähän ja kysyntä on valtava. Markkinoilla on vielä runsaasti sijaa lisäsijoituksille ilman, että nykyisistä tuottotasoista tarvitsee tinkiä. Ensimmäisen toimijan etu on ollut rahastolle huomattava. Taalerin vahvan kilpailuaseman arvioidaan jatkuvan toistaiseksi.



Mattiovi

    Vuonna 2013 hankimme omistukseemme Suomen suurimman sisäovien valmistajan Mattiovi Oy:n perustamalla pääomarahaston, johon noin 100 asiakastamme sijoitti. Myöhemmin omistukseen hankittiin lisäksi Fenestran sisäoviliiketoiminnot.

    Viimeisen kahden vuoden periodilla rakennustarvikkeiden kokonaiskysynnän on arvioitu laskeneen Suomessa peräti 15 prosenttia. Tiukassa kilpailutilanteessa Mattiovi Oy:n kannattavuutta päädyttiin parantamaan merkittävillä kustannussäästöillä. Merkittävä määrä kustannussäästöistä on jo toteutettu ja tehtyjen toimenpiteiden odotetaan täysimääräisesti vaikuttavan vuoden 2016 aikana. Vuonna 2015 onnistuimme saamaan lisää vuosisopimusasiakkaita asuntorakentamisen sektorilta. Asuntokohteet tuovat luotettavan peruskysynnän tehtaille. Kysynnän kasvua tukevat useiden asiakkaidemme indikaatiot merkittävästä työmaiden aloitusten lisääntymisestä.

    Vuosi on alkanut selvästi viime vuotta vauhdikkaammin ja etenkin projektikauppaa tehdään vuodenaikaan nähden vilkkaasti. Ovivalmistuksen erikoisosaaminen on kysyttyä myös tänä vuonna. Viime vuoden suurin hankkeemme Espoon sairaala on tällainen erikoisammattiosaamista vaativa kohde. Vastaavia hankkeita tulemme toteuttamaan tänäkin vuonna.



Biolaitoksissa käsitellään

BIOTEHDAS

    Biokaasu on keskeinen osa kiertotaloutta ja vähentää merkittävästi ilmastopäästöjä. Biokaasussa yhdistyvät biohajoavien jätteiden jätehuoltopalvelu kestävän kehityksen mukaisesti, luonnollinen lähienergiantuotanto sekä ravinnekierrätyksen myötä paikallinen lannoitevalmistetuotanto.

    Taalerin Biotehdas-rahasto rakensi Suomeen ensimmäisen valtakunnallisen biokaasulaitosten verkoston. Biotehdas kasvoi rahaston omistuksessa alan markkinajohtajaksi. Helmikuussa 2016 rahasto myi Biotehdas-ketjun Gasum Oy:lle ja sai hyvän tuoton kehitystyöstään. Rahastoon on sijoittanut 200 suomalaista.

    Biotehdas-ketjun laitokset sijaitsevat Huittisissa, Kuopiossa, Honkajoella ja Oulussa. Uusin laitos valmistuu kesällä 2016 Riihimäelle Ekokemin kehittämään Kiertotalouskylään. Viiden laitoksen verkostollaan Biotehdas on alan ainoa valtakunnallinen toimija. Biotehtaan toimitusjohtaja on Kaisa Suvilampi, ja yhtiö työllistää 19 henkilöä.

    Biokaasuteknologiayritys Watrec Oy jatkaa rahaston omistuksessa. Yhtiö on suunnitellut ja toteuttanut kaikki Biotehdas-ketjun laitokset ja referenssien myötä yritys tähtää kansainvälisille markkinoille. Watrec Oy:n toimitusjohtaja on Juhani Suvilampi ja yhtiö työllistää 20 henkilöä.

    Biotehdas-rahasto
    • Investoi Suomeen noin 50 miljoonaa euroa.
    • Synnytti uusia työpaikkoja suoraan noin 40 ja välillisesti työllisti rakentamisvaiheessa satoja henkilöitä.
    • Vähentää ilmastopäästöjä merkittävästi laitosten yli 30 vuoden elinkaaren aikana.
    • Tuottaa uusiutuvaa bioenergiaa noin 170 000 megawattituntia vuodessa.
    • Kierrättää elintärkeinä ravinteina noin 500 tonnia fosforia ja 1 000 tonnia typpeä vuosittain luonnollisessa ravinnekierrossa lannoitteiksi ja vähentää täten kemiallisten lannoitteiden käyttötarvetta.
    • Käsittelee 275 000 tonnia biohajoavia jätteitä, kuten kotitalouksien ja teollisuuden biojätettä sekä jätevedenpuhdistamoiden lietettä, ja uudistaa siten suomalaista jätehuoltoa sekä vastaa jätelainsäädännön muutoksiin.
    • Tuottaa sijoittajien pääomalle hyvän tuoton ja maksaa Suomen valtiolle verotuloja eri muodoissa.
    • Riihimäen Biotehdas valittiin yhdeksi Suomen hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkihankkeeksi.